torstai 27. heinäkuuta 2017

Urheiluhierojan tuomiolla

Lopultakin sain varattua ajan urheiluhierojalle! Pohkeita kiristeli jo pari kuukautta; ennen toukokuun HCR:ää koin pari kertaa yöllisiä kramppeja. Maanantaiaamuna huomasin, että oli vaikeaa kävellä portaita alas. Olin saanut ajan tiistaiksi, varasin heti koko tunnin. Ilmoitin hierojalle, että kolme paikkaa on "viallisia". Ensinnäkin pohkeet jotka on tosi pahat, toiseksi vasen pakara juilahti pari viikkoa sitten mutta se meni ohi kylmäpakkauksella ja tennispallolla, kolmanneksi oikea olkapää joka on kipuillut Lahden MM-hiihdoista asti, syynä oletettavasti se että tietokoneet olivat olkapään tasolla eli työasento oli ergonomisesti katastrofaalinen. 

Tuomio oli odotettu, mitään ei ole hajalla vaan kaikessa on kyse lihaskireydestä. Pohkeissa pintakerros oli ok, kireyttä oli syvemmällä. Se kuulemma johtuu suurelta osin siitä, että akillesjänteen alue oli tosi kireä molemmissa jaloissa. Kun sinne saadaan rentoutta ja liikkuvuutta, myös pohkeet sulavat. Pakaran juiliminen johtui lonkan sivusta, siellä kalvo ja lihakset ovat kireällä. Ja olkapään kipuilun taustalla ovat hauiksen yläosa sekä lapaluun yläpuolinen lihas. Pohkeita käsiteltiin varmaan lähes kolme varttia ja loppuaika lonkkaa ja olkapäätä. Tuumasin, että ei taida yksi kerta riittää. Aion varata uuden ajan johonkin noin parin - kolmen viikon päähän. Ja jos sen jälkeen kävisi huollattamassa itseään säännöllisesti, esim. kerran kuussa tai edes joka toinen kuukausi. Tunnin käynti maksoi 50 €, mutta sarjakortilla hinta on hiukan pienempi. Toisaalta, 50 € ei ole kovin paljoa siitä, että jalat pysyvät kunnossa ja treenit saa tehtyä suunnitelman mukaan ilman kipua. 

Hieronnan jälkeen oli hurja olo. Palelin niin että hampaat kalisi. Menin sieltä suoraan töihin, piti juoda kaksi isoa kupillista teetä että lämpeni. Pohkeet oli hurjan kipeät, kävely oli hidasta ja tuskaisaa. Mutta seuraava aamu oli mahtava: kiristelyä ei tuntunut eikä rappusissa ollut ongelmia. Kun nousen varpaille, pohkeiden keskiosaan sattuu. Paikoitellen muljahtelee hieroessa, mutta paljon vähemmän sekä määrältään että kiputasoltaan. Hämmästyttävää, miten iso vaikutus jo yhdellä käynnillä oli!

Keskiviikkona pidin vielä lepopäivän, ajattelin että parempi antaa jalkojen olla rauhassa, toipua kunnolla käsittelystä. Tänään käytiin kaverini kanssa hölköttelemässä 35 minuuttia. Muutama lyhyt ylämäki osui matkalle, ne käveltiin. Loppupuolella tuntui pohkeissa pienen pientä kiristystä, mutta ei niin että se olisi haitannut. Tästä se taas lähtee!

Vielä voin fiilistellä Extreme Runia, tuolla kuvan esteellä sain käsivarteen mahtavan mustelman. Kuten näkyy, nojasin vasemmalla kädellä aika vahvasti "ylärimaan", sen verran epävakaata oli verkon ylittäminen :D Kuva on Kunto-Susien sivulta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti