perjantai 21. lokakuuta 2016

Jos ei huvita mennä lenkille...

...niin sitten mennään juoksemaan intervalleja! :D 

Olin keskiviikkona teatterissa ja kotona vasta iltayhdentoista jälkeen. Suihkun ja iltapalan jälkeen oltiinkin jo puolillaöin. Torstaina lähdin ennen seitsemää kävelemään töihin. Yö oli siis lyhyt. Edellisenä yönä olin juossut Bodom Traililla, olikin sellainen kisa missä oli tehtäväpisteitä, yhtäällä sovitettiin juoksutakkia ja toisaalla pukeuduttiin nallepukuun... Heräsin ennen maaliintuloa :) Lisäksi viikon verran olen yskinyt, myös öisin. Ei ole varsinaista flunssaa mutta limaa tuntuu irtoavan.

Tänään oli töissä aika väsynyt olo. Onneksi Tikkurilan taukohuoneessa on kirkasvalolamppu, se vähän helpotti oloa iltapäivällä. Kotiin lähtiessä tuntui siltä, että en millään viitsisi mennä lenkille. Tiedättehän ne kaikki hyvät tekosyyt, väsyttää, lihakset on jumissa eilisen salitreenin jäljiltä, menen huomenna... Päätin kuitenkin "kostoksi" lähteä juoksemaan syksyn ensimmäiset intervallit.

Pyöräilin töistä kotiin, joten alkuverkkana juoksin vain 5 min. Suunnitelma vetoihin oli 5 x 3 min, kävelypalautus 3 min. Olin kuitenkin aika kaukana kotoa viidennen jälkeen, joten juoksin vielä kuudennen. Loppuverkkaa tuli sitten hitusen vajaa kilsa. 

Treeni oli yllättävän helppo. Muistelin että joskus on kahden minuutin vedot olleet aivan kauheita, samoin 400-metriset. Vauhti ei ollut kauhean kova, keskityin tekniikkaan eli siihen että juoksu rullaa, polvet nousee, kädet tekee töitä ja katse johtaa liikettä. Matkat oli aika tasaiset, ensimmäinen veto 460 m, toinen 480, kolmas 500, neljäs 490, viides 480 ja kuudes 490. Matkoista päätellen vähän yli kuuden minuutin kilometrivauhti. Keväällä tein kilsan vetoja, yleensä aikaa meni 6 - 6.15 min. Tietysti nyt käytin puolet vähemmän aikaa ja palautus oli minuutin pidempi, mutta silti tuntui oudon hyvältä. Yleensä olen ollut vetotreenin jälkeen aika poikki, nyt oli sellainen olo että voisin lähteä lenkille vaikka heti uudestaan.

Sama fiilis oli tiistaina;olin iltavuorossa niin pääsin vaihteeksi aamupäivällä lenkille. Joenvarren peruskutonen, sama minkä menin tänään intervalleina, meni kevyen letkeästi. 53 minuutin juoksun jälkeen ei edes tuntunut siltä, että olisi käynyt juoksemassa. Se on erittäin hyvä signaali; juoksukunto alkaa löytyä ja tekemisestä tulee iloinen mieli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti